Lapsi raivoaa - hälytystila

Hae yhteyttä lapseen
Yhteyden nopea korjaaminen
Erityisopettajana pohdin miten on mahdollista parhaalla ja toimivalla tavalla auttaa niitä lapsia, jotka usein joutuvat konflikteihin ja toimivat eräänlaisessa hälytystilassa". Näiden lasten ulkoinen käytös on usein epäkunnioittavaa ja provosoivaa. Selvää on, että pelkkä käytökseen puuttuminen ei auta sellaista lasta, jolla ei ole luottamusta omien vaikeiden taustakokemuksien takia aikuiseen. vaan silloin on rakennettava yhteyttä ymmärtämällä mitä siellä käytöksen takana lapsi kokee, tuntee ja ajattelee. Nämä lapset tarvitsevat enemmän ymmärtävää yhteyttä ja sen katketessa yhteyden nopeaa korjaamista eli sovintoa.
Tarpeiden, kokemusten ja tunteiden sanoittaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on myös samalla tunneintensiteetillä vastaaminen. Aikuisen virittäytyessä samaan tunteeseen autetaan lapsen tunteiden säätelyä parhaiten. "Olen pahoillani, etten heti huomannut, että tarvitsit apuani. Minun olisi se pitänyt huomata, minun ei olisi pitänyt suuttua sinulle", "Tuo taisi olla sinulla todella tärkeä juttu...ehkä siksi vihastuit niin kovasti"
Kun opettaja kadottaa empaattisuutensa
Miten sitten opettaja voi säilyttää herkkyytensä ja ennen kaikkea empaattisuutensa näissä kriittisissä ja haastavissa tilanteissa? Tärkeä on ymmärtää provosoivasti käyttäytyvää lasta ja lapsen käytöksen syitä. Nämä lapset ovat saaneet aikuisilta/vanhemmilta juuri samanlaisia reaktioita mitä nyt myös mahdollisesti turhautuneelta opettajalta. Kun me ymmärrämme lapsen aikaisempia huonoja kokemuksia, niin meidän on helpompi olla provosoitumatta ja reagoida lapsen käytökseen ymmärtävämmällä tavalla.
Käytösongelmaisten lasten toiminta on usein aiheuttanut ihmisissä torjuntaa ja hylkimistä ja ja juuri siitä syystä aikuisen uudenlainen korjaava ja ymmärtävä reagointi voi laukaista tilannetta ja auttaa lasta itseäkin oman käytöksen hallinnassa.
Lapset tarvitsevat sellaisia kokemuksia, joita he ovat omassa kasvuympäristössään jääneet paitsi eli hyvää tunneyhteyttä - "en ihmettele, että koet minun olevan aivan liian ankara - nyt minun on vain entistä enemmän yritettävä ymmärtää mitä tapahtui ja miten voisin auttaa sinua".
Kun lapsi tulee kuulluksi ei moitituksi niin se merkitsee lapselle uudenlaista kohtaamista toisen ihmisen kanssa. "Tuo on varmasti rankkaa", tai "ei hätää, kyllä me tästä yhdessä selviämme", "kerro mitä tapahtui, kuulostat tosi vihaiselta", "tuo taisi olla sinulle tosi tärkeää".
Lämpimällä vuorovaikutuksella vaikutetaan myös aivoihin
Ymmärtävällä ja hyväksyvällä asenteella saamme muutoksen aikaan laajemminkin -sekä aivojen toiminnassa, että ihmisen tunteissa ja käytöksessä. Me vaikutamme aina lasten kasvuun - joko hyvällä tai pahalla tavalla. Me vaikutamme aivojen tasolla ja me vaikutamme tunteiden ja käytöksen tasolla.
Kun lapsella on syvä epäluottamus
Jos lapsella on hyvä luottamus pohjalla, niin suhde aikuisiin toimii kielloista ja rajoituksista huolimatta - aivot ovat ikään kuin joustavat. Taas emotionaalisesti lukkiutuneen lapsen on vaikea hyväksyä rajoja ja myös läheisyyttä, koska hänellä ei ole samaa hyvää perusluottamusta - aivot ovat ikään kuin sulkeutuneet.
Kun saamme yhteyden ja luottamuksen lapsen ja aikuisen välille, se mahdollistaa myös aivojen tasolla mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden toiminnan. Mm. oksitosiini vapautuu parhaiten hyvässä vuorovaikutuksessa.
"Minä toivon, että sinä näet itsesi samanlaisena jonain päivänä, kuin minä näen juuri nyt sinut....ihanana ja viisaana poikana". "Kaikki tekevät virheitä ja se on ihan ok...ei mitään hätää".
Uhkareaktio syttyy salaman nopeasti!
Päivittäisessä ryhmä- ja opetustilanteessa saattaa olla vaikea huomata lapsen nopeasti syntyvä ahdinko. Lapsen "uhkareaktio" voi tapahtua sadasosa sekunneissa. Tällöin on toimittava jälkikäteen ja mahdollisimman nopeasti, jotta yhteys lapseen löytyy uudelleen. Itse olen kokenut joidenkin lasten kohdalla hyvänä keinona ottaa lapsen "epäonnistuminen" omaan piikkiin...."harmi, kun en ehtinyt ajoissa luoksesi - minun olisi pitänyt huomata, että tarvitset apuani" ja näin vähentää lapsen jatkuvaa epäonnistumisen tunnetta ja kierrettä.
Aikuisen uudenlainen suhtautuminen yllättää!
Lapsi on mahdollisesti elänyt ympäristössä, jossa on ollut opittava olemaan tarvitsematta ketään ja mitään ja siksi suojautuminen on niin voimakasta. Aikuisen puolustusta vähentävällä reagointitavalla voi lapsi kokea yllätyksen. " Kun sinulla on noin hankala olo, niin on tärkeää, että olen tässä vieressä vaikka et haluaisikaan. Joskus pienet tytöt ovat noin vihaisia....se ei haittaa". Yllättävää lapselle on se, että aikuinen ei toru, ei opeta käyttäytymään eikä jätä yksin tai sulje pois ryhmästä. Yllättävää on myös se, että lapsen tunteisiin vastataan samalla vitaliteetilla/intensiteetillä. Vihaisen lapsen reaktioon vastataan intensiivisemmin ja surullisen lapsen kokemukseen hiljaisemmin.
Aikuisen siedettävä torjuntaa!
Jotta aikuisen empatiakyky säilyy näissä "hälytystilanteissa" hänen on tunnistettava omat tunnetilansa huolimatta torjunnan kokemuksesta, jonka lapsen "huono" käytös helposti herättää.
Nämä ovat yleensä niitä hetkiä, jolloin aikuisella on suuri mahdollisuus rauhallisuudellaan, yllätyksellisyydellään, uudenlaisella reagoinnillaan ja lämpimyydellään vaikuttaa lapseen niin syvällä tasolla, että hänelle tulee toisenlainen kokemus yhdessäolosta toisen ihmisen kanssa.
Nämä ovat "niitä hetkiä", jolloin lapsen vastarinta voi vähetä ja luottamus kasvaa. Näitä tilanteita on syytä vaalia. " Olen pahoillani, etten huomannut tulla turvaksesi vaikka näin, että tarvitsit selvästi apuani". "Nyt varmasti ajattelet, että mikä hölmöläinen opettaja tässä yrittää keksiä epätoivoisesti hyviä ratkaisuja".
Pyydä tarvittaessa apua!
Opettajan omasta taustasta riippuu paljon, miten hän näissä tilanteissa pystyy säilyttämään rauhallisuutensa. On tilanteita, joissa opettajan on tärkeä tunnistaa oma tuen tarve ja pyytää apua. Joskus lasten käytös on niin aggressiivista, ja siksi jo lapsen turvallisuuden kokemuksen kannalta tarvitaan useita huolta pitäviä aikuisia lähelle. Opettajan omalla kiintymyssuhteella on myös merkitystä miten hän pystyy vastaanottamaan lapsen rajuakin ahdistusta ja aggressiota.
Kiinnipidot raskaita!
Kiinnipidot ovat varmasti niitä raskaimpia kokemuksia aikuiselle ja myös koskettavat hänen omaa kiintymystaustaansa. Kiinnipitotilanteissa saattavat omat tunteet aktivoitua liiallisesti ja opettaja itse joutua säätelemättömään tilaan.
Siksipä kiinnipitokokemus kannattaa ehdottomasti purkaa joko välittömästi tai ainakin saman päivän aikana toisen aikuisen kanssa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää ja myös ehdoton lapsen etu.
Muista!
Yhteyden luominen lapsen kanssa on avain lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Tarjoan ammattilaisille ja vanhemmille konsultaatiota, koulutusta ja tukitapaamisia etäyhteydellä.
Ota rohkeasti yhteyttä:
marjut.stubbe@gmail.com
Lähteitä:
Baylin, J & Hughes, D. 2012. Brain-Based Parenting. W.W.Norton.
Becker-Weidman, A. 2013. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia pähkinän kuoressa. Näyttöön perustuva hoitomenetelmä. Tampere. PT-Kustannus.
Hughes, D. 2009. Kiintymyspohjainen vanhemmuus ja perheterapia-seminaari. Tampere-talo.