Turvallinen kiintymys

Lapsen kasvu pohjautuu vanhemman kykyyn vastata lapsen viesteihin. Lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta kutsutaan turvalliseksi, vältteleväksi, ristiriitaiseksi tai jäsentymättömäksi. sen mukaan miten aikuinen reagoi lapsen viesteihin. Lapsi pysyy vanhemman mielessä ja lapsen käytös johtaa vanhemman reaktioon. Kun lapsen viesti on riittävän suuri, silloin vanhemman käytös on voimakkaampaa. Ensimmäisen vuoden aikana syntyvä kiintymyssuhteen sisäinen malli säilyy läpi koko elämän ja vaikuttaa kaikkiin elämän aikana solmittuihin ihmissuhteisiin. Vanhemman ja lapsen suhde on myös vastavuoroinen - molemmat vaikuttavat toistensa käytökseen. Kun vanhempi sallii lapsen vaikuttaa itseensä, myös lapsi hyväksyy hänet paremmin ja tuntee olevansa turvassa vanhemman mielessä.

Tutkimukset kiintymyksestä ovat avanneet silmämme sille, miten keskeinen merkitys lapsen ja vanhemman välisellä herkällä suhteella on lapsen kokonaiskehitykseen; kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Jo varhaisvaiheessa kauan ennen kuin aletaan käyttää sanoja, vanhemman vuoropuhelu saa lapsen löytämään kuka hän on, millainen on maailma ja miten hän voi saada vaikutuksen aikaan tuossa maailmassa.

Se miten vanhempi virittäytyy, asettuu lapsen tilaan äänen, katseen ja kosketuksen kautta mahdollistaa yhteisen tunnevärähtelyn heidän välillään. Kun lapsi kasvaa, sanattomaan viestintään tulee mukaan sanoja ja yhdessäolo muuttuu yhteiseksi keskusteluksi ja lapsi löytää itsessään paljon ajatuksia, tunteita, joista koostuu hänen sisäinen maailmansa. Hyvä kiintymys antaa lapselle mahdollisuuden kokea sekä voimakkaita ilon tunteita että myös kestää pahaa oloa. Ensisijaisesti kuitenkin se, miten lapsen hätään vastataan vaikuttaa siihen, minkälaiseksi kiintymyssuhdemalli muodostuu. Seuraavassa kuvataan neljää erilaista kiintymyssuhdetyyliä.

Turvallinen

Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsi pystyy käyttäytymään mutkattomasti saadakseen hoivaa ja tukea. Turvallisessa suhteessa aikuinen pystyy pitämään lapsen omassa mielessään ja vastaamaan herkästi ja virittäytyneesti lapsen viesteihin. Lapsi kestää kiihtymyksen ja hädän tunteen, kun toinen ihminen jakaa sen äänensävyllään, lämpimällä katseellaan ja kehon myötäelämisellä. Hyvä vanhempi huomaa lapsen sietokyvyn rajat ja rauhoittaa tilanteen huomatessaan lapsen ylivirittäytymisen. Pelkkä vanhemman läsnäolo tyynnyttää lasta.

Kun lapsi on saanut riittävästi vanhemman sensitiivistä huolenpitoa ja läheisyyttä, kykenee hän jatkamaan taas omia touhujaan. Turvallisessa suhteessa tunnetaan molemminpuolista iloa ja tunteet jaetaan sanoilla ja sanattomasti. Lapselle kehittyy terve itsetunto ja tunne siitä, että hänestä on iloa toisille. Turvallinen suhde auttaa lasta säätelemään omia tunteitaan ja impulssejaan ja käyttäytymistään sekä tukee koulumenestystä. Turvallisesti kehittyneillä lapsilla on kyky selvitä myöhemmin monipuolisemmin ristiriitatilanteissa ja heidän sosiaaliset taitonsa ovat paremmat kuin turvattomien lasten.