Ajankohtaista
Toimiva monialainen yhteistyö
Oletko erityislapsen vanhempi? Tökkiikö yhteistyö koulun tai päiväkodin kanssa? Tässä voi olla vinkkejä miten vanhempana, opettajana voit edistää monialaista hyvin toimivaa yhteistyötä viranomaisten ja vanhempien kesken LAPSEN ETU huomioiden. "Jos kaikki pystyvät olemaan uteliaita ja etsimään ratkaisuja ja ymmärtämällä mistä toistensa ajatukset, ahdistukset ja huolet syntyvät, niin yhteyden on mahdollista syntyä eri tahojen välillä."
https://www.vanhemmuudentuki.fi/toimiva-yhteistyo/
Tänään 11.1.2024 kirjoitukseni leikin merkityksestä HS
"Leikki ei ole rakettitiedettä. Se ei ole vaikeaa. Riittää, että vanhempana tuet leikkiä olemalla läsnä ja olemalla kiinnostunut. Lapset tarvitsevat onnistuneita yhdessäolon hetkiä. Iloa tuottavien hetkien tehtävä on välittää lapselle kokemus merkityksellisyydestä, arvokkuudesta ja rakastettuna olemisesta."
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010105509.html
Traumainformoitu opettaja
Ymmärtääkö opettaja sinun lapsesi tunnetarpeita? Osaako opettaja säädellä lapsen käyttäytymistä luokassa? Tarkoituksenani on tässä kirjoituksessa tarkastella lisää niitä olennaisia vaikeuksia, joita haavoittuvassa asemassa olevilla lapsilla ja nuorilla myös koulu- ja kasvatusympäristössä ilmenee; häpeäkokemus itsestä, arvottomuuden tunteet, ongelmallinen tapa luoda kontaktia muihin ihmisiin vaikuttavat syvästi heidän kokemukseensa ja tulkintaansa muiden käytöksestä heitä kohtaan. Miten opettaja voi omalla toiminnallaan auttaa näitä lapsia, niin että he pystyvät paremmin kiinnittymään opetukseen.
https://www.vanhemmuudentuki.fi/traumainformoitu-opettaja/
Keskosten aivotutkimus opettaa meitä tunneyhteyden merkityksestä: Uusi podcast
Kenguruhoito eli vanhemman syliin ja ihokontaktiin pääseminen on tärkeä osa keskosten hoitoa. Hyvin pienillä keskosilla kehitys on kesken paitsi keuhkoissa ja verenkiertoelimistössä, myös aivoissa. Uusin keskosten aivotutkimus osoittaa, että jos sylikontaktin lisäksi pieneen hauraaseen lapseen saadaan aito tunneyhteys, suojaavat vaikutukset ovat vielä voimakkaammat. Miksi tunneyhteys on merkittävä jo näin varhaisessa vaiheessa ihmisen elämää? Entä millaisin menetelmin aito tunneyhteys luodaan? Haastateltavana neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta ja vastasyntyneiden teho-osaston osastonylilääkäri Marjo Metsäranta HUSista. Toimittajana on Pirjo Koskinen.