Ajankohtaista
Toimiva monialainen yhteistyö
Oletko erityislapsen vanhempi? Tökkiikö yhteistyö koulun tai päiväkodin kanssa? Tässä voi olla vinkkejä miten vanhempana, opettajana voit edistää monialaista hyvin toimivaa yhteistyötä viranomaisten ja vanhempien kesken LAPSEN ETU huomioiden. "Jos kaikki pystyvät olemaan uteliaita ja etsimään ratkaisuja ja ymmärtämällä mistä toistensa ajatukset, ahdistukset ja huolet syntyvät, niin yhteyden on mahdollista syntyä eri tahojen välillä."
https://www.vanhemmuudentuki.fi/toimiva-yhteistyo/
Tänään 11.1.2024 kirjoitukseni leikin merkityksestä HS
"Leikki ei ole rakettitiedettä. Se ei ole vaikeaa. Riittää, että vanhempana tuet leikkiä olemalla läsnä ja olemalla kiinnostunut. Lapset tarvitsevat onnistuneita yhdessäolon hetkiä. Iloa tuottavien hetkien tehtävä on välittää lapselle kokemus merkityksellisyydestä, arvokkuudesta ja rakastettuna olemisesta."
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010105509.html
Traumainformoitu opettaja
Ymmärtääkö opettaja sinun lapsesi tunnetarpeita? Osaako opettaja säädellä lapsen käyttäytymistä luokassa? Tarkoituksenani on tässä kirjoituksessa tarkastella lisää niitä olennaisia vaikeuksia, joita haavoittuvassa asemassa olevilla lapsilla ja nuorilla myös koulu- ja kasvatusympäristössä ilmenee; häpeäkokemus itsestä, arvottomuuden tunteet, ongelmallinen tapa luoda kontaktia muihin ihmisiin vaikuttavat syvästi heidän kokemukseensa ja tulkintaansa muiden käytöksestä heitä kohtaan. Miten opettaja voi omalla toiminnallaan auttaa näitä lapsia, niin että he pystyvät paremmin kiinnittymään opetukseen.
https://www.vanhemmuudentuki.fi/traumainformoitu-opettaja/
Keskosten aivotutkimus opettaa meitä tunneyhteyden merkityksestä: Uusi podcast
Kenguruhoito eli vanhemman syliin ja ihokontaktiin pääseminen on tärkeä osa keskosten hoitoa. Hyvin pienillä keskosilla kehitys on kesken paitsi keuhkoissa ja verenkiertoelimistössä, myös aivoissa. Uusin keskosten aivotutkimus osoittaa, että jos sylikontaktin lisäksi pieneen hauraaseen lapseen saadaan aito tunneyhteys, suojaavat vaikutukset ovat vielä voimakkaammat. Miksi tunneyhteys on merkittävä jo näin varhaisessa vaiheessa ihmisen elämää? Entä millaisin menetelmin aito tunneyhteys luodaan? Haastateltavana neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta ja vastasyntyneiden teho-osaston osastonylilääkäri Marjo Metsäranta HUSista. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
Lääkärilehdestä: Pienen lapsen ruutuajasta!
Viime vuosina on ollut muotia väittää, että #ruutuaika termi on vanhentunut. Pahoittelut, väite on väärässä. Mitä pienempi lapsi, sitä varmemmin ruudut häiritsevät kehitystä. Alle 2-vuotiaiden ei tulisi olla ruutujen ääressä.
Olemmeko altistaneet lapsemme hurjalla ihmiskokeelle?
Neuropsykologi ja kliininen mielenterveyspsykologi Kaisu Paulannon kirjoitus Jonathan Haidtin kirjasta Ahdistunut sukupolvi.
"Sosiaalipsykologija kirjailija Jonathan Haidt vertaa lasten altistamista älylaitteille Marsiin lähettämisellä. Käynnissä on teknologiayhtiöiden luoma ihmiskoe, johon olemme vapaaehtoisesti, ilman rajoituksia, luovuttaneet lapsemme.Toisiin ihmisiin virittäytyminen, vuorottelu ja ajoitus ovat olennaisia sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Ne kehittyvät yksinkertaisissa vuorovaikutuksissa vanhemman ja lapsen välillä ja myöhemmin kaverisuhteissa. Kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa lapsi oppii lukemaan toisen ilmeitä ja tunteita ajoittaakseen oman toimintansa oikein.Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet ovat usein kuin tennistä tai pöytätennistä. Syötöt saattavat olla ennustamattomia ja ajoitus on niissä olennaista. Pallottelu vaatii myös harjoittelua ja toiset ovat luonnostaan taitavampia kuin toiset. Tämä virittyminen muihin ja "pallottelu" sosiaalisissa suhteissa heikkenee, kun lapset ja vanhemmat ovat älykännyköillä. Sosiaalinen media ei myöskään voi korvata kehollisuutta, ilmeitä ja eleitä, josta seuraa vuorovaikutustaitojen heikkeneminen."
https://psykologilehti.fi/olemmeko-altistaneet-lapsemme-hurjalle-ihmiskokeelle/
Jäähypenkki on vanhanaikainen ja tuhoisa kasvatuskeino
Nurkassa seisottaminen, omaan huoneeseen komentaminen tai jäähypenkillä yksin istuttaminen ovat keinoja, jotka moni aikuinen omasta lapsuudesta muistaa.
Nykyään tiedetään, että tällaisista keinoista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Lapsen eristäminen ja yksin jättäminen rangaistuksena on haitallista.
– Eristäminen ja yksin jättäminen voi tuottaa yhtä suurta kipua kuin fyysinen rankaiseminen, vaikka siinä ei lapseen fyysisesti kajotakaan, Hanna Lampi sanoo.
https://yle.fi/aihe/a/20-10006100
Adoptio- ja sijoituslapsen kiintymyksen tukeminen leikin keinoin:
Leikki voi olla oppimisen väline mutta itse olen korostanut paljon leikkiä vain itsetarkoituksellisena ja terapeuttisena tapana tukea lasta sopeutumaan erilaisiin haastaviin elämäntilanteisiin ja yleisesti käsitellä ympärillä tapahtunutta.
Leikkiä voi myös käyttää kiintymisen vahvistamisessa. Vuorovaikutussuhdetta rakentava leikki on tärkeä osa vanhemmuutta, jota lapset tarvitsevat.
https://www.vanhemmuudentuki.fi/leikki-tukee-adoptio-ja-sijoituslapsen-kiintymysta/
Anna ensitieto lapsen vammaisuudesta empaattisesti!
Kuinka kertoa lapsen sairaudesta tai vammaisuudesta vanhemmille? Uusi suositus antaa neuvoja hyvää kohtaamiseen. 7.8.2024. Tehy-lehti.