Belong luokka- PACE asenteen käyttö


Haluan tässä yhteydessä tuoda esiin Belong luokka mallin, jota kutsutaan myös DDP luokaksi laajemminkin opetuspuolelle miettiväksi, koska pidän tätä työskentelytapaa erittäin kiinnostavana. Näistä ryhmistä voisi käyttää myös nimitystä kuntouttavat luokat.

Kouluissa joudutaan paljon pohtimaan miten parhaiten voidaan auttaa tunne-elämässään kuormittuneita oppilaita. Kanadassa tähän haasteeseen on kehitetty mielenkiintoinen opetusmalli. Mallissa näille lapsille tarjotaan kattavasti DDP mallin (DDP Dyadic Developmental Practice) PACE (Playful, Accepting, Curious, Empathic) työskentelyä ja luokasta tehdään oppilaille turvapaikka. DDP mallista lisää kirjoituksen alla olevissa lähteissä sekä tässä linkissä.

DDP

Psyykkisesti oireilevat oppilaat siirtävät helposti oman kaaoksensa toisiin oppilaisiin ja siksi heille on järjestettävä ryhmiä, joissa heidän tarpeitaan pystytään paremmin huomioimaan. Nämä lapset/nuoret tekevät kaikkensa, jotta lapset ja opettajat eivät pääse heitä lähelle. Lähtökohtana Kanadassa on, että toisenlaisessa opetusympäristössä lapsen oma kokemus itsestä ja muista on ehdottoman tärkeä muuttaa (Phillips, S. 2014).


Kuten aiemmista kirjoituksistani (Aivojen toiminta) Aivojen toiminta 

tiedämme, että hyvä vuorovaikutus (hoiva) herättää geenien käyttäytymistä, joka edistää sosiaalista liittymistä ja turvallisuuden kokemusta. Belong-luokka on kehitetty tarjoamaan tällainen "turvapaikka", jossa jo turvallisuutta signalisoivia kasvoja on ympärillä paljon. Luokassa oppilaat saavat kokemuksia paljon turvasta, jotta he jossain vaiheessa pystyvät avautumaan ja ottamaan aikuisen läheisyyttä ja apua vastaan. Näitä hyviä kokemuksia on oltava erittäin paljon.

Rennicken (2016) mukaan kiintymyskeskeisessä opetuksessa on siis tärkeää PACE-ilmapiiri

(Playful, Accepting, Curious, Empathic).

Lyhyesti kertauksena siinä käytetään leikkisyyttä, joka luo kepeää ilmapiiriä ja antaa lapselle kokemuksen, että hänen läsnäolostaan nautitaan. Kommunikoinnin ei pidä olla luennoivaa ja saarnaavaa vaan enemmän toveruuden ja yhteyden tunnetta luovaa. Yllätykset saattavat olla merkittäviä suhteen suunnan muutoksessa. Hyväksyntää on se, että lapsen ajatukset, tunteet ja toiveet tulevat vastaanotetuiksi ja hyväksytyiksi ilman, että niitä yritetään muuttaa. "Kaipasimme sinua eilen", "Olet minulle tärkeä".

Utelias ilmapiiri on ihmettelyä ja tutkimista. "Mikä ihme saa sinut noin vihaiseksi". Empatia viestii lapselle, ettei hän tule tuomituksi. Lapsen kokemus ja tunteet on hyväksyttävä. Se ei tarkoita, että huono käytös hyväksytään. "En osaa kuvitellakaan, miten rankkaa se on ollut sinulle". PACE ilmapiiriin kuuluu myös häpeän purkaminen sekä nopea suhteessa tapahtuneen katkoksen (konflikti, ristiriita) korjaaminen, joita olen käsitellyt aiemmissa kirjoituksissa.


Häpeän lieventämisestä:

Häpeä

Yhteyden korjaaminen:

Lapsi raivoaa




Belong luokka - DDP into Classroom

Belong luokka on kehitetty kiintymyshäiriöistä ja traumasta kärsiville lapsille.

Alla enemmän Kanadan DDP luokista ja Sean Philipsin sivuista.


https://ddpnetwork.org/backend/wp-content/uploads/2014/01/DDP-in-schools-Sian-Phillips-24.01.14.pdf

https://www.traumainformededucation.ca/belong

https://ddpnetwork.org/about-ddp/dyadic-developmental-practice/ddp-schools/


Using PACE in school

https://www.oxfordshire.gov.uk/sites/default/files/file/children-and-families/PACEforteachers.pdf


Täältä tietoa mm. missä kiintymystietoiset koulut ovat.

https://ddpnetwork.org/library/the-attachment-lead-network/


Sian Phillips, Ph.D. on aloittanut ohjelman 2013 Kanadassa yhteistyössä koulujen, sekä lasten- ja perhepalveluiden kanssa.

Luokalla on 8 lasta ja kolme kokopäiväistä työntekijää; Opettaja, koulunkäyntiohjaaja sekä lapsi- ja nuorisotyöntekijä. Teamin on mahdollisuus jatkuvasti saada tukea sosiaalityöntekijältä, psykologilta ja toimintaterapeutilta.

Kaikilla työntekijöillä on DDP koulutus ja Dr. Phillips toimii heidän ohjaajanaan. Työryhmän jäseniltä vaaditaan erittäin hyviä suhteita toinen toisiinsa. Belong - ajatus perustuu luottamukseen ja turvallisuuteen. Tärkeintä erityisesti alussa on vuorovaikutus – ei opetus. Kommunikointi keskittyy positiiviseen ilmaisuun. Lapsia puhutellaan lämpimästi esimerkiksi; "Olet hieno, uskomaton, loistava oppilas ja kiitos, että olet niin hieno oppilas".

Vanhemmat/huoltajat ovat ohjelmassa tiiviisti mukana. Ennen oppilaiden ohjelmaan valitsemista vanhemmilta vaaditaan sitoutumista ns. perhetyöpajoihin, joissa heitä ohjataan PACEn käyttöön ja ymmärtämään, mitä lapsen vaikean käytöksen takana on. Vanhemmat kutsutaan säännöllisesti osallistumaan kiintymyskeskeiseen työskentelyyn lapsen kanssa. Kouluhenkilökunnan ja vanhempien kesken arvioidaan lapsen, vanhempien ja opettajien työskentelyn kehitystä ohjelman alussa keskivaiheilla ja lopussa. Lisäksi kartoitetaan läsnäoloa, painoa, pituutta, lukutaitoa, matemaattisia taitoja ja käytöstä.

Ohjelmassa keskitytään akateemisiin taitoihin vasta, kun oppilas on alkanut luottamaan koulun aikuisiin. Koulun alkaessa keskitytään tarinan kerrontaan ja painotetaan paljon leikkiä ja erilaista aistitoimintaa.


Tarinan kerrontaan sopivaa materiaalia:


https://www.amazon.com/Connecting-Kids-Through-Stories-Narratives/dp/1849058695

https://www.jkp.com/uk/using-stories-to-build-bridges-with-traumatized-children.htmlmn


Erityisesti vahvistetaan aivojen oikean aivopuoliskon toimintaa ennen kuin siirrytään vasemman aivopuoliskon asioihin. Oppilaita autetaan ymmärtämään, miten aivot toimivat ja miten ne vaikuttavat käytökseen. Oppilaat alkavat vähitellen ymmärtää, miksi he menettävät malttinsa, joka näkyy tunteen purkauksina tai takertumisina asioihin. Lapset oppivat mistä stressi tulee ja miten se heihin vaikuttaa.

Opettajat eivät keskity kapea-alaisesti lapsen käytökseen vaan he puhuvat paljon emotionaalisesta turvallisuudesta, koska ymmärretään, että lapsi on erittäin herkkä kokemaan häpeää monien epäonnistumisten ja suhteissa tapahtuneiden konfliktien vuoksi. Jatkuvat konfliktit kaveri- ja aikuissuhteissa kasvattavat häpeän määrää. Belong työskentelyssä ajatellaan, että lapset eivät voi olla itsenäisiä ennen kuin he oppivat olemaan riippuvaisia toisista. Opettajat sallivat oppilaiden olla fyysisesti, emotionaalisesti ja kognitiivisesti riippuvaisia aikuisista vaikka he kykenisivätkin toimimaan itsenäisesti. Aikuinen on aina vastuussa suhteen korjaamisesta konfliktitilanteiden jälkeen. Nämä lapset harvoin osaavat leikkiä, joten leikkiä korostetaan. Lapset opetetaan kokemaan positiivisia tunteita ja pitämään hauskaa mutta myös rauhoittamaan negatiivisia tunteita. Tässä apuna on mm. päivittäiset 12 minuutin mindfullness - harjoitukset.

Tulokset ohjelman toimivuudesta kertovat, että reilun vuoden aikana on havaittu merkittävää parannusta itsesäätelytaidoissa ja kognitiivisissa taidoissa. Luetun ymmärtäminen on myös kehittynyt niin, että kaikki lapset ovat ikätasolla tai sen yli. Lasten sympaattinen hermosto on rauhoittunut ja aivokuoren etuosat ovat vahvemmin käytössä. Tässä joitakin opettajien kommentteja lapsille, joita olen poiminut Rennicken (2016) näyttämistä videoista:

• "Olemme olleet niin negatiivisia sinua kohtaan – ei varmaan tunnu kivalta – olen tosi pahoillani

• "Olen pahoillani, että teistä tuntuu tuolta"

• "Onko ok, että tarkistan vointisi, koska olemme huolissamme sinusta"

• "On tärkeää, että ymmärrät, että me voimme auttaa sinua"

• "Kaikki lapset tarvitsevat erilaisia asioita – teillä on erilaiset silmät, hiukset jne."

• "Välitän liian paljon sinusta, jotta antaisin sinun mennä sellaiseen tilanteeseen, joka on sinulle liian vaikea"


Belong - luokan aikuisten on tunnettava oma kiintymystaustansa ja siihen vaikuttavat asiat. Opettajalla on oltava sellainen tausta, että hän pystyy luomaan syvän riippuvuussuhteen lapsiin. Hänen on ennakoitava lapsen tarpeita ja kyettävä vastaamaan niihin. Fyysinen läheisyys on hyvin tärkeää yhteyden ylläpitämisessä. Opettajien on opittava sellaisissa hätätilanteissa, kun omat tunteet tulevat ylivoimaisiksi tarkkailemaan omia kehollisia reaktioitaan ja myös säätelemään niitä. Aikuisten on hyvä valmistautua tulemaan järkytetyiksi ja torjutuiksi. Lasten käytös ja kohtelu saattavat olla erittäin rajua. Näissä tilanteissa erityistyöntekijöiden konsultointi onkin tärkeää.

Muistutukseksi, että työskentelyn periaatteita ovat mm., että ollaan lähellä, kun lapsi käyttäytyy huonosti, lasta autetaan kohtaamaan stressaavia tilanteita yhdessä aikuisen kanssa ja säröt suhteessa korjataan nopeasti. Huumoria viljellään ja käytetään PACEa.

Kun lapsi on toipunut riittävästi, hänet siirretään takaisin omaan yleisopetukseen. Belong luokan aikuiset saattavat oppilaan yleiseen opetukseen jopa jo puolen vuoden päästä, yleisemmin vuoden päästä. Ohjelman opettajat ovat sekä lapsen mukana ja ohjaavat opettajaa riittävän pitkään siirtymisen yhteydessä.

Tämän kirjoituksen anti on koottu suurimmaksi osaksi Tampereella järjestetyn Courtney Rennicken 2016 seminaariluennosta; Kiintymyskeskeinen opetus. Seminaarissa oli yllättävän paljon myös opettajia paikalla.

Yleinen turvasuunnitelma sosiaalis- emotionaalisesti oireileville lapsille (Golding 2013)

• huomaa mahdolliset laukaisijat, mukaan lukien tilanteet, hajut, äänet ja näköärsykkeet

• tunnista merkit siitä, että lapsi kokee olonsa turvattomaksi - sisältää sensoriset laukaisijat kuten kovat äänet, tungeksivat lapset, ahdistavat vaatteet

• tarkkaile millaista lapsen käyttäytyminen on, kun hän ylivirittyy? Esim. imee vaatteita, keikkuu tuolilla

• suunnittele kuinka lapsi kertoo tuen tarpeen esim. erityinen sana, kortti, jonka lapsi laittaa pöydälle, lähtee luokasta ennalta sovitulla tavalla?

• selvennä kuka tukee lasta näinä aikoina?

• suunnittele missä lapsen turvapaikka on koulussa tai luokassa?

• suunnittele mitä rauhoittavaa toimintaa on lapsen saatavilla? Muista kotoa siirtyvät turvalelut/esineet



Yhteenveto Belog-opetussuunnitelmasta:


1. PACE: Henkilökunta käyttää PACEa luomaan emotionaalista turvallisuutta. Akateemiset taidot eivät ole aluksi etusijalla, niihin ei keskitytä, ennen kuin lapsi alkaa selvästi luottaa yhteen tai useampaan luokan aikuiseen.


2. Tarinankerronta: Alussa paino tarinoiden kertomisessa, sensomotorisissa harjoituksissa ja leikkiin pohjautuvassa toiminnassa (näytelmät).


3. Emootio ensin: Oppiminen keskittyy ensin emootion ja tarkaavaisuuden säätelyyn. Aivokuoren alaisia alueita ja oikean aivopuoliskon toimintoja vahvistetaan ennen kuin siirrytään vasemman aivopuoliskon asioihin.


4. Aivot: Käsitellään aivojen osia ja toimintoja: lapsia autetaan ymmärtämään, miten heidän aivonsa toimivat ja miten se vaikuttaa käyttäytymiseen. Oppilaat oppivat, miksi saattavat takertua tiettyyn ajatustapaan, menettää malttinsa (aivokuori), jolloin isot tunteet purkautuvat, tai joutuu ahdistuksen valtaan.


5. Stressi ja häpeä: Oppilaat oppivat, mistä stressi tulee, miten se vaikuttaa heidän aivoihinsa ja käytökseensä ja tulevat tietoisemmiksi ydinkokemuksistaan. Tämä mahdollistaa avoimemman kiinnostuksen ja tietoisuuden, joka on alku uudelle oman elämän kertomukselle.


6. Turvallisuus: Opettajat jättävätsikseen turhan käytöksen korjaamisen ja puhuvat säännöllisesti emotionaalisesta turvallisuudesta.


7. Riippuvuus edeltää itsenäisyyttä: Lapset eivät voi tulla itsenäisiksi, elleivät ensin opi olemaan riippuvaisia. Sallimme oppilaiden olla fyysisesti, emotionaalisesti ja kognitiivisesti riippuvaisia aikuisista, vaikka he pystyisivätkin olemaan itsenäisiä. Aikuissuhteet tulevat ennen kaverisuhteita.


8. Korjaaminen: On oleellista, kun autamme oppilaita luottamaan ihmissuhteessa. Aikuisilla on aina vastuu suhteen korjaamisesta, kun siihen tulee särö.


9. Leikki: Satutetut lapset harvoin osaavat leikkiä, mikä estää heidän hermostoaan rakentamasta mahdollisuutta rentoutua, pitää hauskaa, oppia ottamaan hallittuja riskejä, olla avoin ja liittyä ihmissuhteeseen. On yhtä tärkeää opettaa miten kohotetaan positiivisia emootioita kuin miten rauhoitetaan negatiivisempia emootioita.


10. Mindfulness: Mindfulnessin on todistettu lisäävän itsesäätelyä päivittäisenä 12 minuutin harjoituksena.

(Dr. Courtney Rennicke/ Ph.D. Sian Philips 2016)



Tässä enemmän esimerkkejä miten PACEa voidaan toteuttaa luokassa:

PACE-menetelmä koulussa


Traumainformoitu oppimisympäristö


Tapausesimerkki: Säätelemätön luokkatilanne

Tässä esimerkissä erittäin taitava ja sensitiivinen opettaja pystyy rauhoittamaan oppilaan rajun raivokohtauksen jälkeen.

Lapsen raivokohtaus luokassa


Toisen alaotsikon alla kysymyksiä, joiden avulla voi pohtia omaa kiintymyssuhdetta suhteessa omiin lapsiin sekä ammattilaisena yleisesti lapsiin.

Opettajan oma kiintymyssuhde


Paljon tulee kysymyksiä myös opettajan jaksamiseen liittyen. Tässä siitä kirjoitukseni

Opettajan jaksaminen

Jos toivot koulutusta ja/tai konsultaatiota PACE menetelmän käyttöön tai tunne-elämässään kuormittuneiden lasten ja/tai vanhempien kanssa työskentelyyn ota ihmeessä yhteyttä sähköpostilla. marjut.stubbe@gmail.com

Lisää tietoa DDP koulutuksista ja DDP aiheisista kirjoista saat tästä:

https://pt-kustannus.fi/


Voit myös katso miten PACEa sovellettuna voi käyttää vanhempien kanssa keskustelussa.

PACE kohtaaminen vanhemman kanssa

Lähteitä:

Becker-Weidman, A. (2013). DDP-Aapinen. PT-kustannus. Tampere.

Golding, K. S., Fain, J., Frost, A., Mills, C., Worrall, H., Roberts, N., Durrant, E. and Templeton, S. 2013. Observing Children with Attachment Difficulties in School. ATool for Identifying and Supporting Emotional and Social Difficulties in Children Aged 5-11. London and Philadelphia. Jessica Kingsley.


Golding, K.S, Fain, J., Frost, A., Mills, C. Et al. (2013). Observing Childrenwith Attachement Difficulties in School: A Tool for Identifying and Supporting Emotional and Social Difficulties. London: Jessica Kingsley Publisher.

Golding, K.S, Phillips, S and Nomber, L. M. 2020. Working With Relational Trauma in Schools. An Educator's Guide to Using Dyadic Developmental Practice (Guides to Working With Relational Trauma Using DDP). London: Jessica Kingsley.

Golding, K. & et al. 2013. Using Stories tuo Build Bridges with Traumatized Children. Jessica Kingsley Publishers. England.

Hughes, A. Daniel 2011. Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen. Tampere PT-Kustannus.

Hughes, D.2015. Kiintymyskeskeinen perheterapia – vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia. Tampere PT-Kustannus

Hughes, D. 2011. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia. Vaurioituneiden lasten ja nuorten hoito. Luentomateriaali.

Rennicke, C. 2016. Seminaari Luottamuksen ja hoivan lukkojen avaaminen. Kiintymyskeskeinen kasvatustyö sijaishoidossa ja koulussa. Luentomateriaali.

Sähköpostiosoite marjut.stubbe@gmail.com